Kimalaiset
Kotimaista kimalaiskasvatusta suomalaisen ruoantuotannon tarpeisiin
Iku-Tarvas kehittää kotimaista kimalaiskasvatusta vaihtoehdoksi nykyiselle tuontiin perustuvalle tuotantomallille. Tavoitteena on kehittää Suomessa kasvatettava kimalaispesä viljelyn pölytykseen sekä rakentaa pohja kaupallisesti kannattavalle kotimaiselle tuotannolle..
Miksi kotimaista kimalaiskasvatusta tarvitaan?
Suomen puutarhatuotanto on tällä hetkellä täysin riippuvainen ulkomailta tuotavista kaupallisista kimalaispesistä.
Suomeen tuodaan vuosittain noin 10 000 kimalaispesää kasvihuone- ja tunneliviljelyn pölytystarpeisiin. Tuontiriippuvuus on merkittävä, sillä monet viljelykasvit ovat kokonaan tai osittain riippuvaisia hyönteispölytyksestä.
Suomi on Euroopan viimeisiä maita, joissa ei ole omaa kaupallista kimalaiskasvatusta. Tästä syystä olemme käynnistäneet kunnianhimoisen kehitystyön kotimaisen kimalaiskasvatuksen rakentamiseksi.
Tuontikimalaisiin liittyy myös tauti- ja loisriski. Tuotujen kimalaisten mukana voi kulkeutua taudinaiheuttajia ja loisia, jotka voivat levitä luonnonvaraisiin kimalaisiin.
Luonnonvaraisten kimalaiskantojen taantumisella voisi olla laajoja vaikutuksia luonnonkasvien ja viljelykasvien pölytykseen sekä sitä kautta koko ekosysteemiin. Tautiriskin vähentäminen onkin yksi tärkeistä syistä, miksi Suomeen tarvitaan omaa kimalaiskasvatusta.
Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille
Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry toteutti vuosina 2022–2024 Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille (KPKP) -hankkeen. Hankkeessa kartoitettiin muun muassa kotimaisen kimalaiskasvatuksen kaupallisia mahdollisuuksia.
Oma polkumme kimalaiskasvatukseen alkoi hankkeen aikana. Kevättalvella 2023 hankkeeseen etsittiin vapaaehtoisia kimalaiskuningattarien pyydystäjiä. Osallistuimme pyyntiin ja pyydystimme huhtikuussa 2023 yhteensä 18 kimalaiskuningatarta.
Hankkeen aikana osallistuminen muuttui omaksi kehitystyöksi. Hankkeen päättyessä olimme jo viemässä ajatusta kotimaisesta kimalaiskasvatuksesta eteenpäin.
Kimalaisomavaraisuus
Olemme jatkaneet kotimaisen kaupallisen kimalaiskasvatuksen kehitystyötä nimellä Kimalaisomavaraisuus. Tavoitteena on kehittää Suomessa toimiva kaupallinen tuotantomalli, jossa koko kimalaisen elinkierto pystytään hallitsemaan kasvatuksessa.
Kehitystyön alkuvaiheessa kasvatukseen tarvittavat kuningattaret pyydystetään luonnosta. Lopullisena tavoitteena on suljettu kasvatuskierto, jossa tuotamme itse myös seuraavan sukupolven kuningattaret eikä tuotanto ole riippuvainen luonnosta pyydystettävistä kuningattarista.
2024 – ensimmäinen koekasvattamo
Kevättalvella 2024 rakensimme ensimmäisen koekasvattamon omakotitalomme kellaritiloihin. Keväällä pyydystimme kuningattaret ja aloitimme kasvatuskokeilut uusissa tiloissa.
Ensimmäisen kauden tulokset jäivät vielä vaatimattomiksi, mutta kokeilujen aikana kehitimme kasvatusmenetelmän, jolla saimme poikkeuksellisen lupaavia tuloksia. Menetelmän avulla pystyimme kaksinkertaistamaan muninnan aloittaneiden kuningattarien määrän.
2025 – ensimmäiset uudet kuningattaret
Kaudelle 2025 lähdimme kokonaan uudella kasvatuslaatikolla ja keskityimme edellisen vuoden oppien hyödyntämiseen ja menetelmien hiomiseen.
Kauden aikana onnistuimme kasvattamaan ensimmäiset uudet kuningattaret ja kuhnurit sekä saimme onnistumisia pariutuskokeissa. Tämä mahdollisti ensimmäiset omat kuningattarien talveutuskokeet talvella 2025–2026.
Talveutus on yksi kasvatuksen ratkaistavista haasteista. KPKP-hankkeessa saatujen kokemusten pohjalta lähdimme kehittämään erityisesti kosteuden hallintaa jääkaappiolosuhteissa.
2026 – kohti kaupallista pesäratkaisua
Kaudella 2026 otimme 3D-tulostuksen osaksi kehitystyötä ja aloitimme ensimmäisen kaupalliseen kasvatukseen ja pölytyskäyttöön suunnitellun pesälaatikon koekäytön.
Ensimmäinen malli osoittautui kehityskelpoiseksi, mutta kesän aikana löysimme sattumalta vielä paremman ja kustannustehokkaamman lähtökohdan pesäratkaisulle. Kehitystyö siirtyi tämän uuden mallin ympärille.
Tavoitteena on edullinen, monikäyttöinen, helppokäyttöinen ja kierrätettävä kimalaispesä. Uusi ratkaisu mahdollistaa myös pantillisen kiertomallin, jossa käytetyt pesälaatikot palautetaan, puhdistetaan ja desinfioidaan ennen niiden uudelleenkäyttöä.
Tavoite
Tavoitteemme on kunnianhimoinen: 2030-luku aloitetaan Suomessa ilman riippuvuutta tuontikimalaisista.
Pohjoismaista Norja näyttää, että tavoite on mahdollinen. Norja oli aikaisemmin Suomen tavoin riippuvainen tuontikimalaisista, mutta on jo pitkään ollut omavarainen pölytyskäyttöön kasvatetuissa kimalaisissa.
Edessä on vielä monta kehitysvaihetta ennen kuin voimme olla varmoja koko tuotantoketjun toimivuudesta ja siitä, ettei tuontikimalaisia enää tarvita. Meidän on pystyttävä hallitsemaan koko kasvatuskierto kuningattarien tuotannosta pariutumiseen, talveutukseen ja uusien pölytyspesien tuotantoon.
Tavoite on asetettu. Me teemme töitä sen saavuttamiseksi.
